Tohtori ja Destiny

............tumbleweeds...............

Ihan hieman on pitänyt kiirettä viime aikoina. Pahoittelut epäaktiivisuudesta bloggaamisen suhteen - se nyt ei vaan ole eka asia, joka tulee mieleen kun palaa omaan sänkyyn viikon rundilta ties mistäpäin Suomea.

Niin tosiaan, mut löytää tämän syksyn ajan pomppimasta XboxOneRekasta, johon uusi työni on mut vienyt. Mahtava duuni, ihanat työkaverit ja once in a lifetime -tilaisuus, mutta siviilielämä ei ole ihan niin löysää kuin aiemmin. Sitä ei nimittäin oikeastaan enää ole. Ei sillä, että valittaisin - I like things the way the are - tämä on enemmänkin tiedonanto. Blogi tulee siis kuluvan syksyn aikana päivittymään aika harvoin. Tamänkin postauksen ja pienet pelihetket on mahdollistanut minuun jossain Tampereen öisillä kulmilla kyntensä iskenyt kuume+yskä+nuha-kombo, joka on pakottanut sohvan pohjalle muutamaksi päiväksi. Ei siinä mitään, toki kipeänä olo on ihan ahterista, mutta onpahan tullut hakattua Destinya lvl 12 asti ja katsottua paaaaljon Dr. Who:ta :)

Destiny oli itselleni yksi syksyn odotetuimpia juttuja, ja kyllä se on ihan mukavasti sille asettamani odotukset lunastanutkin. Bungien peli kun on kyseessä, jonkinlaista halomaisuutta oli ehkä lupakin odottaa, ja ainakin paljon Haloa nakuttaneet saattavat löytää enemmänkin yhteneväisyyksiä pelien välillä. Kuitenkaan kyseessä ei missään nimessä ole "uusi Halo-mappi" tai "Halo uudessa ympäristössä". Hell no. Destiny rokkaa ihan omillaan - Maassa, Kuussa ja Venuksessa.

Sankarinsa saa luoda hiusmallia, rotua ja luokkaa myöten, mutta tarinaan ei pääse omilla valinnoillaan vaikuttamaan. Tarina toimiikin lähinnä kontekstina suoritettaville tehtäville. Lyhyesti: taistellaan pahiksia vastaan. Panoksena ihmiskunnan kohtalo. Yleensä olen enemmän tarinallisten pelien ystävä, mutta Destiny on kyllä vienyt ihan mukanaan. Koko ajan tekee mieli pelata vähän lisää, ja pelaamisen lopettaminen (joskus way past bedtime) venyy aina yksi missio vielä -mantraa itselleni toistellessa. Destinyssä on kaikki kaikin puolin kohdallaan. Se on hiton kaunis, siinä on toimiva ja mielenkiintoinen tarina-missio-bounty-systeemi. Peliin on helppo hypätä mukaan lyhyemäksikin ajaksi. Aseet ja ympäristöt on kivoja ja sosiaalinen elementti tuo lisähauskuutta, mutta on kuitenkin vapaaehtoinen.

Jos muuten joku sattuu pelailemaan Xbonella, mut löytää Gamertagilla CrossedDaggerz. Tällä hetkellä lvl 12 Hunter, Human. Yeah.

Lähden tästä nyt pätkimään Falleneita ja pelastamaan maailmaa. Kirjoitan Dr. Who -riippuvuudestani joku toinen kerta. Over and out.