Haaste: Faktoja tikaripellestä

Haaste: Faktoja tikaripellestä

Sain Mikkoakin kiinnostaa -blogin Mikolta kymmenen kysymyksen haasteen, ja vastailen parhaani mukaan näihin kiperiin questioneihin. Haastehan annettiin jo marraskuun puolella, mutta [tähän kaikkia hyviä tekosyitä], joten vastaan siihen vasta nyt.

1. Mikä on kautta aikain lempipelihahmosi ja minkä vuoksi?

Sonicin Knuckles oli aikoinaan kova, koska osasi kiipeillä seiniä pitkin ja oli muutenkin vähän koviksempi kuin Sonic.. Fallout New Vegasin Vulpes Inculta on, aah, niin ihana. Tiny Tinaa ei voi olla hehkuttamatta - oikeastaan kaikki Borderlands 1&2:n hahmot ovat aivan loistavia. ME:n Shepard on jostain syystä ollut aika läheinen viime aikoina.. näitähän voisi varmaan luetella ihan loputtomiin. Mutta jos yksi pitää valita, niin ehkäpä sitten Tiny Tina. Ainakin tällä hetkellä.

2. Mikä on vanhin peli jota pelaat vielä nykypäivinäkin?

Mulla on ihan toimiva Sega Megadrive, jolla eniten tulee pelattua varmaan Soniceja ja Mikkiä, välillä myös Golden Axea ja Street Fighteria.

3. Mikä on omalla kohdallasi tärkein seikka peleissä (juoni, huumori, toiminta, se että kuuluu tiettyyn pelisarjaan, jne)?

Olen siinä mielessä fangirl, että ostan kyllä sarjan kaikki pelit jos joku osa on kolahtanut. Juoni on toki tärkeä, mutta kyllä juonettomiakin pelejä pelaa ihan mielellään. Suurin turn-off on liian lyhyt ja liikaa itseään toistava peli. Muuten menee oikeastaan kaikki.

4. Mikä on kautta aikain huonoin näkemäsi elokuva ja millä perusteella?

En voi sietää Ace Ventura -elokuvia. Enkä mitään, missä Eddie Murphy tai se toinen tummahipiäinen kaveri käyttävät läskipukuja. Amerikkalaiset "komediat" ylipäänsä harvoin miellyttävät.

5. Mitä kautta katsot elokuvia (teatterissa, telkkarista, levyitä, lataat netistä, katsot Netflixistä tms)?

Flixin kautta lähinnä tällä hetkellä. Telkkaria en katso lainkaan ja elokuvissa käyn ihan liian harvoin.

6. Jos Star Warsin, Star Trekin, Babylon 5:n ja Tähtiportin hemmot tappelisivat niin ketkä voittaisivat?

Apua! En voi asettua kenenkään puolelle!

7. Mikä on tärkein TV-sarja jonka jokaisen ihmisen (miksei muidenkin olentojen) tulisi nähdä elämänsä aikana?

OZ. Myös Sopranos, The Wire ja Dr. Who.

8. Mikä on kautta aikain paras tai vähiten huonoin saippuasarja ja minkä vuoksi?

Lasketaanko Desperate Housewives saippuaksi? Se on just jees!

9. Mikä on mielipiteesi Al Bundysta?

Al on aivan ihana.

10. Ostatko pelejä tai leffoja kirpputoreilta ja jos ostat niin mitä viimeksi?

Vanhoja Sega-pelejä metsästän. Jokunen viikko sitten ostin parilla eurolla Rolo The Rescuen. Huutiksesta ostelen myös.

BEST OF NOVEMBER

Best of November ´12

• TINY TINA

Tina's not just a little quirky, she's totally, utterly INSANE. She makes awesome bunny-rabbit bombs, and if you're good she'll make you a really pretty corrosive weapon. If you ever get invited to one of her fabulous tea-parties, think twice. Especially if you're the quest of honor.

• ...BEWARE, BEWARE, THE DRAGONBORN COMES...

All I want for (early) Christmas is DLC

• RED DEAD REDEMPTION

I've only been playin this for a few hours and already I'm super impressed. And super addicted.

Awesomeness on Fallout Confessions

Originally here

Mass Effect 3 osa I

[sisältää paljon spoilereita]

Mass Effect-saaga jatkuu. Maahan on hyökätty.

Eletään noin puoli vuotta kakkososan tapahtumien jälkeistä aikaa.

Shepard on päässyt Cerberuksen kanssa työskentelyä seuranneesta kotiarestistaan, koska Universumin tulevaisuus on jälleen vaakalaudalla. Tällä kertaa pahat Reaperit tekevät tuhojaan Maa-planeetalla ja salaperäinen Cerberus-jehu Illusive Man (loistava Martin Sheen) laittaa jatkuvasti kapuloita Shepardin ja Alliancen joukkojen rattaisiin. Shepardin tehtävänä on saada universumin itsepäiset ja hajanaiset kansakunnat Alliancen puolelle. Ja tässä onnistuakseen on tietysti suoriteltava kaikenlaisia tehtäviä, yleensä evakuointeja ja pelastushommia.

Olen ehtinyt pelata nyt vajaat parikymmentä tuntia (note: olen tosi hidas ja lähes pakkomielteisen perusteellinen nurkkiennuohoamistyyliä suosiva pelaaja). Tähän mennessä kolmososa on ollut paljon kakkosta synkempi.

Todella ilahduttavaa on ollut kakkososasta tuttujen hahmojen löytäminen myös kolmosesta. Tosin tähän mennessä jälleennäkemiset eivät ole olleet kovin ruusuisia. Thanen vakava sairaus on vienyt miehen voimat, Mordin uhraa itsensä Kroganien vuoksi ja Mirandan sisko on jälleen kateissa. Yksi pelin tähän mennessä sydäntäsärkevimpiä kohtia oli Mordinin ratkaisu Kroganien genophagen parantamiseksi (en itke peleissä, en). On pelissä valoisammatkin hetkensä - itseäni viehätti erityisesti Jokerin ja uuden ruumiin itselleen hankkineen EDIn orastava suhde. Jotenkin päälimmäisenä mielikuvana on kuitenkin edelleen, että kakkosessa oli paljon enemmän huumoria kun taas kolmosen tunnelma on pahaenteinen ja synkeä.

Ylimääräistä painetta takaraivoon aiheuttaa myös ahdistava tieto siitä, että Maassa kuolee jatkuvasti porukkaa Shepardin suorittaessa turhia sivutehtäviä. Tämä valkeni itselleni hyvinkin julmalla tavalla - olin viettänyt melko pitkän aikaa ravaten ympäri Citadelia suorittamassa jotain täysin mitättömiä pikkutehtäviä, ja palatessani Normandylle yksi aiemmin saamistani evakuointitehtävistä oli epäonnistunut, koska en mennyt paikalle ajoissa. Nyyh. Kannattaa siis tosissaan miettiä ja priorisoida missä järjestyksessä tehtäviä alkaa suoritella. Tehtäviä on muuten paljon ja niitä tulee jatkuvasti lisää, mikä myös on iso ero kakkoseen verrattuna. Kakkosessa minulla taisi olla enimmillään viisi tehtävää auki samanaikaisesti, kun taas kolmosessa niitä on tällä hetkellä varmaan lähemmäs parikymmentä (joista ainakin viisi on niitä Citadel-hönöilyjä).

Pientä päänvaivaa on aiheutunut myös pelin vaikeustasosta. En todellakaan ole pelaaja, jonka on pakonomaisesti pelattava vaikeimmalla mahdollisella tasolla. Ensinnäkään, en ole missään määrin loistava pelaaja, ja toisekseen, en saa mitään kiksejä siitä, että jonkun keskivaiheen bossin päihittämiseen tarvitaan sata yritystä. Pelattavuus on mielestäni parhaimmillaan, kun peli ja sen tarina soljuvat eteenpäin ja tarjoavat tarpeeksi haasteita. Mass Effect 3:a pelatessani olen kuitenkin joutunut hinaamaan vaikeustasoa ylemmäs, koska taistelut olivat jopa minulle ihan liian iisejä pahisten lähinnä seisoskellessa paikoillaan ja odotellessa tulevansa ammutuiksi.

...siinäpä ensi mietteitä. Jatkan kun olen pelannut enemmän.

Skyrimin uuden lisärin traileri julki

You didn't think that you were the only one...

Skyrimin uuden lisärin Dragonbornin traileri lupailee eeppistä lohikäärmesankarointia 1600 Microsoft pointin hintaan. Olen aika innoissani, ja sainpas taas yhden joululahjaidean lisää - itselleni siis.

Seriously, Dragonborn vaikuttaa juuri sellaiselta lisäosalta, jota itse olen odottanut kieli pitkällä. Dawnguardin vampyyriseikkailut oli ihan jees, mutta aika nopeasti pelattu läpi. Hearthfirea en edes vaivautunut hankkimaan. Dragonborn taas vei sydämeni heti alkusekunneista lähtien. Trailerissa vilahteli sellaisia rotuja, joihin en usko aiemmin edes Skyrimissa törmänneeni, ja c'mon, siinä lenneltiin lohikäärmeillä! Tuo Dragonborn Comes-veisu on muuten ihan ykkössuosikkini - laitan aina tavernoiden ja majatalojen bardit hoilaamaan sitä ja sitten fiilistelen tippa linssissä :P

Tuo Dragonpriest-elementti on muutenkin ollut tosi kiinnostava. Niiden maskien keräileminen ja ylipäätään priesteihin törmääminen on ollut sekä kiinnostavaa että vaikeaa. Tajusin meinaan tämän secret achievementin olemassaolon vasta aaaaaika kauan pelailtuani, ja meitin jo silloin, että näistä olisi kiva tietää lisää. Kaikkia priestejä ja maskeja en onnistunut haalimaan vaikka reilut 200h olen peliä paukuttanut. Veikkaanpa, että Dragonbornin myötä pelituntien määrä saattaa ihan kivasti lisääntyä.

Netflixiä

Netflix saapui kuin saapuikin Suomeen, ja pakkohan sitä oli alkaa käyttää kun ilmaiseksi sai kokeilla vuoden loppuun.

Tuntuu, että palvelu on lanseerattu Suomen markkinoille ehkä hiukan keskeneräisenä, sillä esimerkiksi tekstitysten laatu vaihtelee aika suuresti. Samoin on mälsää, ettei palvelu toimi lainkaan Linux-käyttäjillä, ja Chromellakin kuvan laatu on niin surkea, että Mac-käyttäjän on vaihdettava selain saman tien Safariin tai Firefoxiin (tästä varoitetaan pop-up-ikkunalla ennen katselun aloittamista). Itse sivuston kieli on todella kökköistä, tekisi melkein mieli vaihtaa oletusasetukset englanniksi huonon kieliasun takia. Ehdotonta plussaa palvelu saa kuitenkin siitä, että tv-sarjoja katsoessa se muistaa mihin kohtaan katselu on viimeksi jäänyt, ja osaa myös tarjota sarjojen jaksot oikeassa järjestyksessä.

Netflixin valikoima on.. no, ainakin erikoinen. Elokuvatarjontaan en ole vielä juurikaan ehtinyt tutustua, mutta TV-sarjoja selatessani meinasin pudota sohvalta bongatessani valikoimassa muun muassa sellaisia aarteita kun Red Dwarf, Spaced, Sherlock, Pillars of Earth, Firefly, Torchwood, Pushing Daisies, Misfits, Buffy, Roswell, Doctor Who.. sekä sekalaisen valikoiman erilaisia brittidraamoja. Toisaalta, perinteiset "suosikkisarjat" kuten vaikka Frendit, Big Bang Theory, Will&Grace, Frasier, Desperate Housewives, Pulmuset, 70's Show yms. loistavat poissaolollaan. Monesta suunnasta on kuulunut kritiikkiä ei-niin-tuoreesta valikoimasta, mutta mukana on kyllä uudempiakin sarjoja, kuten Dexter, Sons of Anarchy, Mad Men, Breaking Bad ja Modern Family. Tosin näistäkään ei ihan uusimpia kausia ole ainakaan toistaiseksi saatavilla.

Vielä en osaa sanoa, jatkanko Netflixin käyttäjänä tulevaisuudessakin. Mutta ainakin niin kauan, että kaikki Red Dwarfit on katsottu!

BORDERLANDS 2 OH YEAH!

Postailu on jäänyt vähän vähemmälle sen jälkeen kun eräänä iltapäivänä kävin Anttilassa ja huomasin Borderlands 2:n olevan myynnissä tarjoushintaan 49,90.

Borderlands 2 on monin tavoin kuin ykkönen, mutta joka suhteessa parempi, suurempi ja kreisimpi. Dont get me wrong, rakastin jo ykkösosaa, joten tämän pelin kanssa olen viettänyt suurimman osan valveillaoloajastani viimeisen 10 päivän ajan.

Itselleni Borderlandsin tärkeimmät elementit ovat aina olleet aseet ja räiskintä, loottaus ja hauskuus. Ja hauskaa Borderlands 2:n pelaaminen todella on. Kaikki pelimaailman hahmot ovat vähintään lievästi häiriintyneitä ja huumoria löytyy aina NPC-esittelyscreeneistä aseiden nimiin. Peliä on aika mahdotonta ottaa vakavasti, vaikka ihan tosissaan pelaakin. Edes vaikeiden pomojen kanssa tappelu ja kuoleminen viidettätoista kertaa ei aiheuta samanlaista raivoa ja turhautumista kuin muissa peleissä.

Roll out, minion!

Peli alkaa helpolla tutoriaalilla, jota vetää itseriittoinen pikku robotti nimeltä Claptrap. Tutoriaalissa etsitään Clappiksen kadonnuta silmää, opetellaan ammuskelemaan pahiksia ja loottaamaan. Loottaus, tai lähinnä parempien varusteiden pakonomainen metsästys on ammuskelun ohella pelin suola. Kaikki kaapit ja laatikot on avattava ennen eteenpäin siirtymistä - jos vaikka löytäisi sen täydellisen pyssyn.

Peliin ja sen maailmaan pääsee sisään todella helposti, eikä juonikaan ole päätä huimaavan monisyinen. Perustehtävänä on päihittää Hyperionin pomo, Pandoran diktaattori Handsome Jack. Twistejä ja sivujuonteita saadaan monien valinnaisten tehtävien avulla, ja usein hyvin yksinkertaiselta vaikuttava tehtävä osoittautuukin ihan joksikin muuksi. Borderlandsin maailmana on edelleen Pandora, josta on tehty hurjan paljon elävämpi ja kiinnostavampi paikka ykkösosaan verrattuna. Pandora on toki edelleen villiä syrjäseutua, joka vilisee kaiken maailman petoja ja hulluja, mutta lukuisat NPC:t huvittavine repliikkeineen ja luonteenpiirteineen tuovat peliin aivan uudenlaista eloa. Kovin korkeatasoista keskustelua tai edes kunnon vuorovaikutusta NPC-hahmojen kanssa on kuitenkaan turha odottaa. Ääninäyttely on toteutettu taidokkaasti ja uskottavasti. Erityskiitokset täytyy antaa kuitenkin aseiden suunnitelulle - pyssyt näyttävät ja kuulostavat IHAN V*TUN SIISTEILTÄ!

Keep your friends close..

Moninpelimuodon käyttäjille lupaillaan parempaa loottia ja haastavampia pahiksia, mutta itse olen toistaiseksi pitäytynyt lähinnä yksinpelissä. Kavereiden kanssa pelattuna moninpeli on toki ihan hauskaa, mutta matchmakingilla kootuissa tiimeissä lähinnä tapellaan maahan pudonneista aseista. Yksinpeliä olen pelannut Zer0lla, joka on tyyppiä assassin, ja jonka erityistaito on heijastaa itsestään muutaman sekunnin ajan elävä hologrammi, vihollisia hämäämään.

Jatko-osana, ja toki myös pelinä, Borderlands 2 on onnistunut erinomaisesti. Kaikki, mikä ensimmäisessä osassa oli hyvää, on kakkosessa mahtavaa. Uudelleenpelauspotentiaalia tällä pelillä ei juurikaan ole - ehkä kavereiden kanssa kaljapäissään pelaamista lukuunottamatta, mutta who cares. Enjoy it while it lasts!

Viihdemättöä - The Darkness II

Tylsä maanantai-ilta piristyi kummasti muutaman tunnin Darkness-session myötä.

Oi voi, Oblivion

Köyhän miehen Skyrim?

Mass Effectin lumoissa

Jostain vielä tuntemattomasta syystä BioWaren Mass Effect 2 oli jäänyt minulta kokonaan pelaamatta. Se oli selvinnyt avaamattomana kahdesta muutosta, ja löysin sen eilen ihan sattumalta kun aloin purkaa cd-levyjä muuttolaatikosta omille paikoilleen. Mass Effect-sarjan ensimmäistä osaa muistan joskus muinoin ehkä pelanneeni. Ei ilmeisesti tehnyt kovin suurta vaikutusta, kun en siitä juuri mitään muista. Kolmosta en ole vielä hankkinut. Saattaapa kyllä olla, että se kiilaa pian hankittavien pelien listan kärkipaikoille - niin nautittavia hetkiä olen kakkososan kanssa viettänyt.

Pelin juoni on sinänsä varsin yksinkertainen, mutta toteutus niin loistava, että pelaamisesta muodostuu intensiivinen kokemus, joka pitää otteessaan vielä tunteja sen jälkeen kun konsolin virtavalo on sammunut (tänäänkin mietiskelin bussissa istuskellessani, miten saisin Jackin ja Mirandan väliset ristiriidat ratkaistua järkevällä tavalla..).

Pelaaja on Shepard, jonka pitää rekrytä itselleen miehistö ja pelastaa ihmiskunta pahoilta Reapereilta. Jokainen miehistön jäsen on noudettava tai etsittävä jostain päin Milky Wayta, ja saadakseen tyypin liittymään miehistöön, on ensin yleensä tuhottava joukko erilaisia vihollisia. Jokaiselle miehistön jäsenelle ilmaantuu myös jossain vaiheessa jokin ongelma, joka Shepardin tulisi ratkaista voittaakseen miehistönsä luottamuksen puolelleen, saadakseen jenginsä jäsenet lojaaleiksi. Yksinkertainen runko, joka on päällystetty laatudraamalla, vainoharhoilla, ristiriidoilla, scifi-meinigillä, avaruusmaisemilla ja kauniilla musiikilla.

Erityisesti kiitosta ansaitsee dialogi ja ääninäyttely. Harvoin peleissä puhe soljuu yhtä luonnollisen oloisesti kun tässä. Varsinkin, kun oman puheenpartensa pääsee usein valitsemaan jo ennen AIn/NPCn puheen loppua, keskustelu on viiveetön ja tuntuu ihan - no, oikealta keskustelulta. Ihan loistavaa on myös mustavalkoisen hyvä vastaan paha-asettelun puuttuminen. Kuten oikeassakin elämässä, ihmisten tekemät ratkaisut ovat harvoin sataprosenttisen hyviä tai pahoja, ja näitä moraalin eri harmaan sävyjä on käytetty pelissä ja Shepardin valinnoissa hienosti.

Visuaalisesti peli on varsin vaikuttava erilaisine planeetta- ja alusympäristöineen. Myös hahmojen ulkonäössä on mielestäni onnistuttu loistavasti. Varsinkin juonta kuljettavat elokuvalliset kohtaukset saavat välillä unohtamaan, että kyseessä on konsolipeli eikä elokuva. Myös muut pelin hahmot, siis Shepardin lisäksi, on kirjoitettu omiksi, uskottaviksi persoonikseen, ja ääninäyttelijöitä (Mukana mm. Seth Green, Martin Sheen, Carrie-Anne Moss) on vaikea olla ylistämättä.

Jos ruotisin peliä +/- -asteikolla, plussapalstasta tulisi hyyyyyyvin pitkä. Niinpä tyydyn toteamaan, että plussaa tulee oikeastaan ihan kaikesta. Miinusta ehkä pikkupikku epäloogisuuksista (kassakaappeihin voi huoletta murtautua ihan keskellä päivää, väkijoukon keskellä) ja ihan lievästä puuduttavuudesta (kolmannellakymmenellä kerralla hakkerointipelit eivät ole enää ihan niin kivoja ja miehistön haku- ja lojaalisuustehtävät ovat aika samanlaisia). Miinukset tosin ovat lähinnä sellaista atomin sadasosan kokoluokkaa, joilla ei ole juuri minkäänlaista vaikutusta omaan pelikokemukseeni. Joka on siis ollut aivan omaa luokkaansa.

The war never changes

Finished the game after 109h of gameplay. I already miss Mr. New Vegas.

The Killing IV: Legate Lanius

The Monster of the East put up a good fight but I won. Here's some stuff you might (or might not) find useful. I was level 22 with 95 Speech, 82 Guns and 88 Melee. No companions, I left Veronica and Rex at the Lucky 38.

1. While entering the camp, snipe as many legionnaires as possible. You'll find Lanius at the end of the camp, hangin around at the top of a rocky hill where the path curves left. He won't attack you until you've done talkin to him.

2. Apparently, if your Speech is high enough, you can talk him into not fightin you. That, however, wasn't my plan. You can also challenge him to fight you alone, without the legionnaires. After the dialogue he'll make a run for you.

3. I tried a few different techniques at him and headshots with a light machine gun worked pretty well. I also planted a few mines behind me while backing away from him. He'll start running away from you, towards the camp when his health is low. That's when I swapped the machine gun to a sniper rifle and finished him off. None of the legionnaires became hostile after Lanius's death.

a little bit dead

The Killing III: Mr. House

I decided to side with my robot mate, Yes Man and he suggested I'd get rid of Mr. House. It was quite a simple job and lots of fun, too.

1. Take the elevator up to the Penthouse at Lucky 38

2. On your left, on the wall near Mr. House's room will be a terminal that opens a secret door. Activate the terminal and enter the room. When the terminal is activated, an alarm will go off and Mr. House's Securitrons will attack you, so be fast or use a Stealth Boy.

3. In the hidden room, again on your left, is another terminal that needs to be activated as well. This terminal will open a way to the control room.

4. In the control room you'll find Mr. House in a life-support pod kinda thingy. Open the pod, do the dialogue. Kill him. He won't fight back.

Wasteland Favourites: Weapons

My TOP 5 favourite weapons in Fallout: New Vegas
(so far, after 47h of gameplay. I might change my mind later).

5. Maria
Benny's gun. Need I say more? Seriously though, it's a pretty decent pistol.

4. Bladed Gauntlet
I try to avoid close combats but whenever I get in one I usually go for the Bladed Gauntlet. Looks cool too. Hah.

3. Assault Carbine
A nice all-purpose weapon. Works really well for medium-range combat and both heavy and medium armor. Especially kick-ass with armor piercing bullets.

2. Minigun
It's big, it's deadly, it's cool. Rock'n'roll!

1. Sniper Rifle
My most trusted friend at the moment. Well, apart from Rex. I modified it with a suppressor and it's FUCKIN 'MAZIN!

Sniper Rifle Fuck Yeah

The Killing II: Deathclaw

Deathclaws are, in my opinion, some of the nastiest, most infuriating and most difficult creatures to kill in Fallout: New Vegas.

I've tried, died, tried, died and tried and died again countless times. If I was super lucky, I might have killed one or two (and used a few dozens of Stimpaks in the process) but that was it then. Bye me. It's taken hours of gameplay and maaaany deaths to find a way to deal with them. I'm not claiming to be an expert, far from it! But now I can manage Deathclaws. Well, most of the time anyway. Here's some stuff I've found useful.

1. Cripple & Destroy
One way definitely worth tryin is knockin them out with a cattle prod first and then finishin them off with a rifle or such. Cripplin their legs will give you some much needed extra time to kill them before they get their nasty claws on you. Move backwards, dont let them get too close, climb on something if you can. However, this doesnt really work if the whole family is on you.

2. Hide
If you got the patience, sneak somewhere safe, preferably off the ground, (use Stealth Boys if needed) and snipe them one by one. Sniper Rifle with a silencer is a very good choice. Also, it's not a bad idea at all to leave some mines behind you just in case they notice you and start rushin towards you.

3. Level up
I made the mistake of tryin to take them when I wasn't on a high enough level. Don't even go for it before at least level 16.

4. Ammo
Armor piercing bullets should be your best friend when dealing with Deathclaws.

The Killing I: Cazador

What's the best way to kill a Cazador? I've tried about a million ways now and I'm quite happy to share what little knowledge and experience I have on the matter. I dont think there's just one or two ultimate ways, so here's a few little things I've learned through trial and error.

1. Flame 'em.
If there's only 1 or 2 of them bastards attacking you, a good way to get rid of them id to flame them. If you've got for example an Incinerator, simply flame them. Dont bother with VATS, just try to move backwards to stop them from stingin you and give them a full blast a fire. This can also work for a bigger group of them if they're attacking pretty much from the same direction, you can move fast enough and/or got enough Stimpaks and Anti-Venom on you.

2. Cripple 'em
Use VATS to cripple their wings. This will considerably slow them down and then shoot them. This works pretty well with a rifle or shotgun.

3. Keep the distance
Cant put enough emphasis on this one. Move backwards and keep on shootin, dont let them get you!

4. The importance of aids
Have enough Stimpaks and Anti-Venoms on you. You won't regret bein well prepared. Also havin companions helps. They can do the killin, you can keep your distance and take them down from around the corner.

...and save before you try!

Project Eternity

Obsidianin sivuilla kiinnostusta ja spekulointia herättänyt laskuri on viimein paljastunut Kickstarter-projektiksi nimeltä Project Eternity. Lyhyesti sanottuna: eeppinen fantasia-rpg peliproggis toteutuu jos rahaa saadaan noin kuukaudessa kasaan reilu miljoona taalaa. Nyt kerättynä oli melkein 400k, ja summa tuntuu nousevan ihan silmissä, joten uskon kyllä vahvasti projektin saavan rahoituksensa ja pelin toteutuvan. Projektissa on mukana jengiä mm. Falloutien, Icewind Dalen ja Planescapen takaa, joten laatua lienee lupa odottaa.

Kickstarter-sivuilta löytyy muutaman minuutin kestävä video, jossa esitellään tätä mahdollisesti toteutettavaa peliä. Heput ovat päätyneet Kickstarter-tyyppiseen rahoitusratkaisuun, koska ilmeisesti tämäntyyppiselle pelille on vaikeaa saada rahoitusta. Toimimalla ilman markkinointi- ja muita koneistoja koko budjetti voidaan käyttää suoraan itse peliin ja sen maailman, henkilöiden kehittämiseen ja rakentamiseen. Varsinkin isommalla summalla backanneille on luvassa kaikenlaista kivaa: kymppitonnin panostamalla saa muun muassa kutsun julkaisubileisiin ja Obsidianin studioille pelailemaan, tonnilla saa nimetä ja suunnitella NPC:n ja satasellakin saa nimensä pelin kreditteihin. Minimipanostus on $20, ja sillä saa pelin ja määrittelemättömän in-game itemin.

Tähän voisin mahdollisesti itsekin panostaa. Harmi vaan, ettei nyt satu ylimääräistä kymppitonnia lojumaan nurkissa - pelailu Obsidianilla ja launch party nimittäin maistuisi varsin makealta. Voi siis olla että oma panostukseni jää kaksinumeroiseen lukuun. Silti, reilusti alle parikymppiä euroissa ei ole kova hinta rakkaudella ja intohimolla luodusta, varmasti laadukkaasta fantasiaroolipelistä.

Oh my God, I killed Benny!

Seemed impossible to get him out the Legion's Fort alive. (I really did try! But I dont think all the Stealth Boys in the world woulda made any difference) So now he's dead. I killed him.

I feel I've reached a point now where I have to choose whose side I'm on. The Legions? NCR's? Mr. Houses? Yes Mans? Or mine? I kinda like the idea of betraying everyone and taking control of the Strip. Well obviously I'd need help from Yes Man and possibly some others too. We'll see.

Dishonored News

V2 linked this one, cheers!

Jacobstown and Rex

Yesterday I made my way to Jacobstown to get my cyberdog pal Rex's brain fixed. I got Rex off the King after I ran some errands for him and helped with the situation with the NCR. Anyway, Rex's brain transplant had kinda expired and Dr. Henry told me he needed to get a new one. The options for a new brain for Rex were:

Violetta, a fiend dog with 50% more speed
Rey, Old Lady Gibsons dog with +25 damage
Lupa, Caesars Legion dog with +10 damage take

I went for Violetta's Brain and Rex's operation is now finished. He seems to have recovered just great and gives me loads of happy barks and pant pant pant.

Jacobstown is a funky little mountain town filled with super mutants and nightkin. Don't stare at the nightkin! And dont bother Keene too much with your questions, he'll get impatient.

Greetings from Jacobstown! Here's me and Marcus.

New Vegas Favourites

This here is my current favourite on Radio New Vegas. Johnny Guitar is so last season.

Hard to find

I had some serious difficulties tryin to find both Mick & Ralph's and Cerulean Robotics, both part of the quest 'Wang Dang Atomic Tango'. I really enjoyed the quest, which basically consists of recruiting new employees to the Atomic Wrangler Casino/Whorehouse/Boozer.

Just in case others have had the same difficulties as me, here come the instructions to both locations.

Mick & Ralph's:

If you come to Freeside through the North Gate, walk past the Mormon Fort and turn left. The turn right and walk almost to the end of the road. On your left side you'll see a street leading to a colourful gate. Walk towards the gate and Mick &Ralph's is on your left side. Usually a chem dealer called Dixon also hangs outside the shop.

Freeside East Gate

Cerulean Robotics:

Enter Freeside through the North Gate, walk past the Mormon Fort and take a right towards a broken highway overpass and the city wall. Follow the road under the overpass and left. Keep on walking keeping the piles of concrete on your left. It looks like dead end road (that really confused me!) but soon you'll notice a path through the concrete and rubbish on your left. Follow the path through the concrete piles and you'll see a white/grey U-shape building. That's Cerulean Robotics.

First time for everything

Today I collected some debts around Freeside, revealed a tourist scam, lost a few caps on slot machines and roulette at Atomic Wrangler, recruited a ghoul hooker.. and had sex with a robot, sorry, a sexbot called Fisto. Must say I've had worse days. Even tho it kinda made my legs numb.

You've lost karma!

I'm now on level 10 and I've played 20-something hours so far.

While starting my character I decided to boost her skills especially in Science, Speech, Lockpick, Medicine and Sneak. Now I've paid more attention to Guns and Barter as well. At first I was also very into Energy Weapons - I was super excited after I got my first Incinerator off a dead Powder Ganger at Bison Steve's Casino in Primm - but the excitement wore off quite fast and for the last few fights I've stuck with my magnum, and of course a lead pipe for close combat.

I've been losing a lot of karma lately. I just like stealing more than buing - simple as that. And with the cannibalism perk.. well it aint gonna get any better. Who wouldnt love free HP off dead bodies. Just gotta make sure other people dont see. Hah. My companion, Veronica, doesnt mind tho. I found her at the 188 Trading Post and she's a champion. Really modest-looking but kicks some serious ass. And carries my heavy stuff.

At first I also thought the game's music is so awesome but in a couple of hours I could memorize all the lyrics to Johnny Guitar and Mr. New Vegas' introductions. My favourite being "Hey, hey, it's Mr. New Vegas letting you know I've got a new Christmas compilation coming out soon: Nuclear Winter Wonderland. Look for it, on holotape."

I also bumped into that cowboy-robot Victor again. He's following me and I dont know why. I've got a feeling I'll find out later.

Oh yeah.

I'm totally into Fallout: New Vegas.
The story flows smoohtly and I like the fact that you have make an effort to find quests and missions - they don't come served on a plate. So far I've enjoyed all the quests, maybe apart from 'The Lucky Old Sun'. Too much running around and getting lost at the HELIOS One.

I'm now level 7 and Idolized in both Novac and Primm.

Enter Mojave

Spent a good couple of hours with Fallout: New Vegas last night and the experience was very pleasant in many ways.

Also being an open world FPS game, and from the same studios that created Skyrim, it's quite difficult not to compare the two. While Skyrim filled my head with mainline quests, side quest and misc quests from the start, Fallout gives more room to chill and think. I also love the VATS technology that allows you to stop time and aim.

The story so far has been ok. Not massively interesting but ok. I suppose the next thing to do is go and find out the fellas that tried to kill me. I also think I'll be hearing more of Victor the robot and mr. House. We'll see.

Bye Skyrim, Hello Fallout New Vegas

Here we go..

Bah.

Kyne's Sacred Trials was somewhat of a disappointment. All the other god- and daedric quests have been so unique, challenging, even quirky. Kyne's Sacred Trials is mainly running back and forth killing a collection of guardian animals, including for example a skeever and a mudcrab. Very simple and very easy. For your efforts you'll get an amulet that increases damage from bows and reduces damage from animals. Bah. The only real challenge in this quest was finding Froki's Shack...

It's gettin even harder to find something interestin to do. The only quest at the moment that seems to be worth my time is the one with the Stones of Barenziah. BUT I've only got 11 and I kinda feelin like savin that one for later. Apart from that, there're a few dungeon quests - not my favourite type of quests anyway and the neverending ones. Thats it.

So..

Beginning of an End

I've played Skyrim quite a bit. Actually I've played it loads and loads. I've played it so much I've already completed all the mainline quests, all College (Bards and Winterhold) quests, all Dark Brotherhood quests (apart from the neverending Dark Brotherhood Forever) and almost all of the other quests as well. I just love the game so much I dont really wanna stop playin it. So, what I'm doing at the moment is hunt for new quests by going through all the quests at UESP and trying to find something that I havent done yet. Something I really did not want to do (I love the element of surprise and things not being too easy - I'd only look for online advise or walkthroughs if I was absolutely stuck!) but here I am - stuck with no interesting quests and a great desire to keep on playin.

So, the first quest I came across is actually a daedric one, which I've always enjoyed playing, called Sacred Trials of Kyne. Yay!

First I'm off to find Frocki's Shack. I'll let you know what happens.

Lost in Blackreach

Blackreach in a huge cavern-like Dwarwen ruin that connects Alftand, Raldbthar and Mzinchaleft. I had been there before as part of the quests 'Elder Knowledge' and 'Discerning the Transmundane', and did not like the place at all. Now I had to return to the cave filled with glowing supersized mushrooms in order to complete another quest 'Return To Your Roots'. I wasn't looking forward to this at all.

First I visited Sinderions field lab - only to find out I'd have to go collect 30 crimson nirnroots! 30! Not 5 or 10 or even 20 but bloody 30! I'd be there all evening!

And thats exactly what happened. I spent a total of 4,5 hours wandering around Blackreach, killing an odd Flamer, Dwarwen Machine or Chaurus and tryin to see that red glow or hear the bell-like calling of a nirnroot. Eventually, I did find them all. Some of them were inside the buildings, some up on cliffs, some almost underwater and some just by the side of the path waiting to be picked. The fun wasn't over  yet tho cuz I happened to get completely and utterly lost. My compass was stubbornly only pointin at one possible exit, which happened to be behind an iron gate to which I just couldn't find the lever. After almost an hour of frustration, swearing and random running around I finally found myself at the lift of Tower of Mzark and ended the Blackreach nightmare with hopes of never returning.

As long as it's about me

Hi. Welcome. This is my blog.

I write about gaming. Especially xbox gaming. And some other stuff I like.

I'm in no way a professional and it would be big lie to call myself a skilled gamer. I just have fun. And often suck. I will try to share the experience, the joy, the frustration, well the whole shenanigan.

I will try to write something at least couple a times a week but we'll see. I write either in Finnish or in English depending on my mood.

Enjoy.