Lakimiehiä ja kannibaaleja

Sormi on edelleen paskana, joten pelaaminen on ollut viime aikoina aika minimissä. Olen vähän pelannut Skyrimiä ja pikkuisen Bordrelands 2:ta boxilla - näppiksen käytöstä voin ehkä alkaa haaveilla joskus juhannuksen aikoihin :| 

Puistoissa ja terasseilla hengaamisen vastapainona on toki tullut myös maattua sohvalla ja katseltua ihan kelvollisia sarjoja. Lutherin uusia jaksoja oli ilmestynyt Netflixiin, samoin Hannibalia aloin seurata kyseisen palvelun kautta. Jostain syystä brittipoliisi/-etsivä/-rikossarjat miellyttää mua jenkkivastaavia enemmän, ja Luther on just sopivan traaginen, hauska, vähän absurdi ja deeppi mun makuun. Ja siinä on pääosassa Stringer Bell! Ja sivuosassa ihana Michael Smiley. Hannibalkin on osoittautunut ihan positiiviseksi yllätykseksi, aluksi lähinnä koska Mads Mikkelsen, mutta kyllä mä pikkuhiljaa alan lämmetä sille ihan kokonaisvaltaisesti. Ja siitä saa erinomaista kokkausinspiraatiota :] Suits on myös yllättänyt positiivisesti, olkoonkin, että onhan se vähän tyhjänpäiväinen ja cheezy.. Mutta myös hauskasti käsikirjoitettu, hieman erilainen komedia. Ja hei, tänään on muuten Game of Thrones -päivä. F*ck yeah!

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis?

Se on nyt niin, että meikäläisellä on yksi sormenpää vähemmän. Kannattaa leikkiä Master Chefiä ja yrittää tyylikkään nopeasti ja sulavasti pilkkoa kurkkua. Kivun kyllä kestää, mutta pelaaminen on hyvin, hyvin hankalaa. Ja mitä muuta sairaslomalla nyt voi tehdä kuin pelata? Plääh.