Jos The Wolf Among Usin ensimmäinen episodi Faith jätti mut jokseenkin ekstaattiseen tilaan, kakkososan Smoke And Mirrorsin jäljiltä olo on lähinnä jäätävän face slapin saanut. Miten hitossa tämä nyt näin meni?
Ensiksikin, kakkosepisodi on lyhyt. Siis oikeasti tosi lyhyt. Toiseksi, se lupasi paljon muttei täyttänyt lupauksiaan. Ei sinne päinkään. Kolmanneksi, siinä ei tapahdu mitään, kunhan vaan ravataan paikasta toiseen. I feel betrayed! Tarina ei elänyt eikä syventynyt, Faithin lopussa näytetyt teaser-pätkät seuraavasta episodista loistivat poissaolollaan, pari uutta hahmoa tuotiin pikapikaa hätäisesti äkkiä mukaan, ja pari ylläriäkin saatiin kokea ja pari langanpätkää sitaistiin hätäisesti yhteen, mutta kaikkiaan suuhun jäi hyvin väljähtynyt fiilis koko episodista. Harvoja valopilkkuja oli sutenööri-Georgie, tuo englantilaisten lastenrallatusten sankari. Kyllä vaan hymähdyttää vieläkin ne Kiss The Girls- ja Pudding&Pie -läpät. Eh heh. Tietääkö joku muuten onko Georgie Porgielle suomenkielistä vastinetta vai rajoittuuko kaverin olemassaolo englantilaiseen kulttuuriin?
Asiasta mitään tietämättä voisi veikkailla, että jokin kakkosepisodin kehitykseen liittyen on mennyt tosi pahasti metsään. Ihan megaharmillista, koska olin Faithin jälkeen aivan myyty ja onnesta soikeena. Tosin, jos nyt ei aivan ihmeitä tapahdu, tulen kyllä hankkimaan sarjan joka ikisen episodin, koska pakkomielteet ja niin edelleen. Täytyy vain toivoa, että ainoa tie tästä on ylös, ja että Smoke and Mirrors on vain pieni välikuolema muuten niin loistavien episodien sarjassa. Muuten tämä blogi tulee täyttymään erittäin katkerista vuodatuksista aina uuden Wolf Amog Us -episodin julkaisemisen aikoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti